IKAALISTEN RINTAMAN ratkaisuotteluissa 16.-23. päivinä maaliskuuta 1918 taistelevien joukkojen rintamakomentajana toimi kaksi miestä, Anton Leinonen ja Ernst Linder, joiden elämänkohtalot myöhemminkin kohtasivat.
Ruotsalainen eversti Ernst Linder, 59 v. johti valkoisten joukkojen rynnistystä Ikaalisista kohden Tamperetta.
Suomalainen kirjansitoja Anton Leinonen, 24 v. piti Kyröskoskella näpeissään punaisten puolustusta. Hänellä oli komennuksessaan noin 3700 punaista nauhaa kantavaa miestä.
Tulos: Linder ylennettiin ylipäällikkö Mannerheimin päiväkäskyllä juuri 50-vuotispäivänsä alla huhtikuussa 1918 kenraalimajuriksi. Leinoselle luettiin kuolemantuomio. Rivistöstä etsittiin päälliköitä. Kun Leinosta huudettiin, hän ei antanut merkkiä, eivätkä toverit pettäneet. Valtiorikosoikeus tuomitsi hänet 15 vuodeksi kuritushuoneeseen ja olemaan sen lisäksi 15 vuotta kansalaisluottamusta vailla. Hän oli tutustunut erääseen tyttöön ennen kapinaa. Rakastunut tyttö odotti kaikki pitkät vankilavuodet tätä miestä.
Linderiä odotti Tukholmassa hänen toinen puolisonsa, vapaaherratar Märta Cederström. Elämänsä aikana eversti Linder oli kolmasti naimisissa Ruotsin ylimyspiireihin kuuluneiden naisten kanssa.
Tuli vuosi 1924. Merkittävä vuosi kummallekin Ikaalisten rintaman komentajalle.
Ernst Linder voitti Pariisin olympiakisoissa kouluratsastuksen kultamitalin, Ruotsi sai kaksoisvoiton. Anton Leinonen vapautui armahdettuna Tammisaaresta kuuden vuoden vankeuden jälkeen. Ensimmäisen vuoden hän söi vatsansa takia velliä, jatkoi urheiluharrastuksiaan ja kohta syntyi tytär, sen rakastuneen odottajan kanssa. Anton oli Tahmelan Vesan voimistelutähtiä, tekivät porukalla asentoja ja pyramideja monilla liittojuhlilla. 1920-luvun puolivälissä he perustivat Leinosen leipomon Pispalaan Päivölän kadulle lähelle Ylä-Voimaa, mutta se teki konkurssin 1930-luvun lamavuosina. Anton Leinonen sai töitä hihnatehtaassa.
Tuli vuosi 1939. Nyt jotain yhteistä näillä miehillä. He taistelivat samalla puolella saman asian puolesta: Kenraalimajuri Linder johti yli 70-vuotiaana skandinaavisia vapaaehtoisjoukkoja Sallan suunnalla ja oli Pohjois-Suomen rintamakomentajana. Hänet ylennettiin maaliskuun lopussa 1940 ratsuväenkenraaliksi. Työmies Anton Leinonen osallistui talvisotaan väestönsuojelumiehenä. Hän kulki Pispalan katuja ja katsoi näkyykö valoja. Hän koputti oveen ja pyysi laittamaan tiukemmat verhot, etteivät Neuvostoliiton pommittajalentäjät löytäisi Pispalaa.
Anton Leinosen Kerttu-tytär (Huhtinen) on kertonut Timo Malmille vuonna 2006:
- Minä olin talvisotaa paossa Ruovedellä. Olin silloin 14-vuotias urheilijatyttö ja suuren isänmaallisen innostuksen täyttämä. Talvisota on minusta yhdistänyt kansan veljessodan jälkeen.
Veikko Huuska
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti